Suorittajan pieni elämä

Olen elossa. Vahvasti. Yli vuoden (kaksi?) kestänyt kiire ja järkyttävän tehokas ajankäyttö on ohi. On vain minä, pieni arkeni ja läsnäolo. Se on vaatinut täydellisen pysähtymisen ja kriittisyyden elämää kohtaan, jota elän ja olen aina elänyt.

Välillä ahdistun kaikesta tästä ajasta. Siitä, että minua ei odoteta jossain eikä minulla ole joka hetkelle jotain tähdellisempää tekemistä. Kuitenkin, yhä useammin koen ajan ja tilan vaipua ajatuksiini, itselleni positiivisena kokemuksena. Olen tässä.

Olen tehnyt suuria päätöksiä. Niiden kypsyttelyyn on mennytkin kuukausia. Olen repinyt hiuksia ja kironnut itseäni ja kykenemättömyyttäni päätöksiin. Nyt kuitenkin huomaan sen kaiken olleen osa yhtä suurempaa prosessia. Olen päästänyt irti monista pakkomielteistä, päähän pinttymistä, joissa ei ollut järkeä muuta kuin omassa päässäni. Näen asioita nyt jotenkin ulkoa päin, osaan arvostella tekemisiäni ulkopuolisin kasvoin ja ajatuksin. Tunnen kasvavani ihmisenä.

Olen elänyt viimeisen puoli vuotta ikään kuin odottaen jotain. Olen elänyt tulevaisuudessa.. Jos vielä tämän jaksan niin... Kun nyt nämä kuukaudet enää teen näin niin sitten... Tätähän minä olen halunnut, vaikka se ei tunnu hyvältä niin kohta se on ohi... Miksi odottaisin vielä puoli vuotta elämäni muutosta, miksi en alkaisi jo nyt toteuttaa itseäni paremmin. Tämähän on minun pieni elämäni. En ole tilivelvollinen kenellekään, vaikka vaihtaisin viisikymmentä kertaa suuntaa.

Elän suuressa muutoksessa tai oikeastaan yhdessä elämäni käännekohdassa. Tunnen sen. Ja luulen, ettei tästä ole paluuta. Ja se ei ahdista.

Sanotaan, että nuoruuden terävät kulmat alkavat pyöristyä vanhetessa. Ehkä se pitää osaksi paikkaansa. Tai sitten ihminen alkaa ymmärtämään itseään paremmin. Oppii elämään niiden reunojen, niiden tahdonvoiman olemassaolon julistusten kanssa. Niin, että osaa tyydyttää halujaan ja uskomuksiaan taitavammin. Ikään kuin osana suurempaa suunnitelmaa.

En tiedä, uskonko suurempaan suunnitelmaan, mutta välillä ajatus siitä ehkä lohduttaa.

Aion seuraavina viikkoina vaipua vieläkin syvemmälle oman tietoisuuteni tilaan.. Keskittyä itseeni.. Tunnustella..

-- Muistakaa pysähtyä.